Kieringissä on ollut monipuolista seura- ja yhdistystoimintaa ja tapahtumia on järjestetty innokkaasti. Maamiesseura perustettiin vuonna 1914, Sonniosuuskunta vuonna 1926 ja samalla vuosikymmenellä perustettiin myös puimakoneosuuskunta. Vuonna 1930 perustettiin kylään urheiluseura, jonka ensimmäinen isompi toimenpide oli kylään hankittu radio, jota käytiin kuuntelemassa ennalta sovitun aikataulun puitteissa kauppias Simo Uutelan talossa. 1930-luvulla syntyi myös kristillinen ompeluseura, joka alkoi kerätä rahaa omaa rukoushuonetta varten ja lisäksi maamiesseuran yhteyteen perustettiin maatalousnaisten osasto. Maamiesseura ja naisosasto alkoivat puuhata Kierinkiin maatalousnäyttelyä, joka toteutettiin syyskuussa 1936. Väkeä saapui valtavasti, ohjelmaa oli paljon, emännät leipoivat ja valmistivat ruokaa näyttelyvieraille ja talot ja niiden vintit olivat täynnä majoittujia. Onnistuneen tapahtuman tuloilla Maamiesseura osti siemenviljanlajittelijan ja naisosasto mankelin.
Toimeliaan 1930-luvun toimeliaisuuden aikana kylään rakennettiin omatoimisesti myös tie, koska Sodankylä – Meltaustien linjaus ohitti kylän kahdeksan kilometrin päästä. Tämän jälkeen kylän toimeliaisuus hieman hiljeni ja seuraavan vuosikymmenen alkua varjostivat sotavuodet. Vuonna 1944 kyläläiset evakuoitiin Kannukseen. Osa kyläläisistä lähti viemään kylän karjaa turvaan Ruotsin puolelle, evakkomuisteluksissa kerrotaan, että liikkeelle lähti 152 lehmää, ehkäpä määrässä näkyi määrätietoinen työ karjan ja viljelysten parissa. Kierinki kuitenkin säästyi sodan tuhoilta, joten elämä virisi nopeasti uudelleen evakkoajan ja sodan jälkeen. 1940-luvulla kylään perustettiin kalastuskunta ja vuonna 1947 urheiluseura osti tontin seurantalolle ja seuraavana vuonna päästiin rakennustöihin. Talo valmistui ripeästi ja jo lokakuussa 1948 pidettiin ensimmäiset tanssit, vaikka talossa ei ollut vielä ikkunoitakaan. Seurantalossa järjestettiin aktiivisesti iltamia ja tansseja ja esimerkiksi Lapin Maakuntateatteri vieraili esiintymässä, myös elokuvanäytöksiä järjestettiin. Kylässä oli runsaasti nuorta väkeä ja lähiseudun savotoilta tuli tapahtumiin myös osallistujia. Seurantalon valmistuminen vilkastutti myös urheilutoimintaa, kylässä pidettiin lukuisia urheilukilpailuja ja käytiin osallistumassa myös naapurikylien kilpailuihin. Talon yhteyteen suunniteltiin urheilukenttää kahteenkin otteeseen ja sille haettiin 1960-luvulla rahoitustakin, mutta kentän rakentaminen jäi toteuttamatta, kun muuttoliike alkoi laskea kylän väkilukua. Seurantalon tanssit ja muut tapahtumat alkoivat harveta vuosikymmenien kuluessa, samoin niiden osallistujamäärät. Urheiluseuran historia kesti kuitenkin komeat 66 vuotta ja päättyi vuonna 1996 seuran lakkautukseen. Seurantalo siirtyi silloin Kieringin kyläseuran omistukseen.