Vuonna 1914 Kieringissä saatiin käynnistettyä ensimmäinen varsinainen kansakoulu, joka toimi ensimmäiset vuotensa Niemelän pirtissä. Ennen kansakoulua lasten opetus oli ollut kiertävän katekeettakoulun varassa. Vuonna 1919 kansakoulu siirtyi Niemelästä seuraavaksi lukuvuodeksi Pekkalan eli Marttiinin taloon ja sieltä vuosiksi 1920 – 1926 Matti Alamartiinin taloon Simppalaan. Simppalan jakson jälkeen koulu palasi vielä vuodeksi Pekkalaan. Koulutoiminta oli ollut tähän saakka kyläläisten omilla harteilla sekä lahjoitusten varassa.
Vasta vuonna 1925 Sodankylän kunta tarttui Kieringin kouluasiaan kyläläisten sitkeän painostuksen jälkeen ja hankki koulurakennukselle tontin Pekka Nikulalta ja seuraavana vuonna kunta teki koulun rakentamista varten puutavarakaupan Metsähallituksen kanssa. Ensimmäisen koulurakennuksen puut tuotiin kylään Kuntakkimänniköstä, josta ne ajettiin ensin kevättalvella 1926 Kuntakkiojan suuhun ja uitettiin kevätkesän korkeiden vesien aikana kylän sahalle. Ensimmäisen koulurakennuksen rakennustyöt käynnistyivät kesällä 1926 ja kaksikerroksinen kansakoulurakennus valmistui syyskesällä 1927. Syyslukukauden käynnistyessä oppilaita oli 56 ja lisäksi oli jatkokoululaisia, joista osa oli ollut kansakoulun kirjoilla lähes koulutoiminnan alusta alkaen. Oppiaineina olivat kirjallisuus, kielioppi, oikeinkirjoitus, laskento, laulu ja kaunokirjoitus. Koulun keittolatoiminta siirtyi kunnan vastuulle vasta vuonna 1934. Ennen sitä rahaa oppilaiden ruokailuihin kerättiin lukuisilla iltamilla ja muilla tapahtumilla.
1940-luvulla oppilasmäärä kasvoi edelleen, lapsia oli jo 68. Talvisodan alettua koulutyö keskeytyi, sillä koululle majoitettiin siirtolaisia kirkonkylästä ja Sallasta. Vasta elokuussa 1945 koulun toiminta käynnistyi taas normaalisti. Kierinki säästyi sodan hävitykseltä toisin kuin useimmat muut kylät, niinpä Kierinkiin tuli kouluun lapsia myös kirkolta ja Hinganmaasta, lisäksi kylään oli jäänyt sallalaisia, joiden lapset tulivat myös kouluun ja lapsiluku kohosi ja yli kahdeksaankymmeneen ja jatkoi kasvuaan kohti sadan oppilaan rajaa. Vuonna 1947 koulu muuttui kolmen opettajan kouluksi ja koulu tarvitsi myös lisää tilaa, jota saatiin vuokraamalla ensin Eevert Alamartinin talosta huone ja seuraavana vuonna osa koulutoiminnasta siirtyi Hietalaan, josta vuokrattiin asuintila myös koulun kolmannelle opettajalle. Koulutoiminta jatkuin koulurakennuksen ohella Hietalassakin vuoteen 1959 asti, jolloin kylään saatiin vanhan ja rapistuvan kansakoulun tilalle uusi koulu, jonka valmistuttua vanha kansakoulu myytiin purettavaksi.
Uudessa hienossa koulussa oli kolme luokkaa, voimistelusali, kirjasto, keittola sekä asunnot opettajille ja talonmiehelle. Oppilaita uudessa koulussa oli enimmillään 104. Vuonna 1972 kansakoulusta siirryttiin peruskouluun, koulun johtokunnan työskentely siirtyi kylistä kunnalle ja samoihin aikoihin alkoi oppilasmäärän jyrkkä lasku, kun kylästä muutettiin mm. Ruotsiin sekä Lehmilehdon asutustiloille. Kieringin koulun toiminta päättyi vuonna 1995 ja koulurakennus tuhoutui joulukuussa 2006 tulipalossa. Kylän kouluhistoriaan on kirjattu kaikkiaan 39 opettajaa, erittäin pidetty, kylän pitkäaikaisin opettaja oli Eila Kulmakko, joka työskenteli opettajana vuodesta 1952 vuoteen 1986.